Heii ja mukavaa sunnuntai-iltaa!
Täällä ollaan juuri kotiuduttu viikonloppureissulta Sydneyyn ja Blue Mountains -kansallispuistoon. Puhelimessa on taas miljoona uutta kuvaa, joten varautukaa tykitykseen.
Tällä viikolla tuli taas perinteisesti vietettyä aikaa maanantaista keskiviikkoon yliopistolla luennoilla ja läksyjä tehden. Viime viikonloppu ja etenkin alkuviikko oli sateista ja kylmää (vajaa 20). Ennen kun kitinä alkaa niin puolustaudun sanomalla että kroppa ehtii tottua kuumaan 35C parissa viikossa ja siitä melkein parinkymmenen asteen tiputus päivässä tuntui aika karmeelta. Täällä on "central heating" eli käytännössä ei mitään, ikkunoista tuulee läpi eli jos on kylmä niin on tosi kylmä. Kesäkuuta odotellessa :D
|
Vaihtareiden synttäreiden juhlintaa meksikolaisessa |
|
Maanantai-illan paleleva meksikolainen human burrito |
Torstaina onneksi sitten lämpeni ja vietettiin Julian kanssa päivä rannalla. Salilla on tullut myös käytyä ihan ok määrä, kroppa alkaa pikkuhiljaa tottua siihen, että treenaa kovaa 25-30 asteessa. Aluksi tuntu tosi pahalle, koska salilla ei ole ilmastointia. Se taitaa olla suurimmaksi osaksi liian kallista täällä, joten tyydytään tuulettimiin.
Noh, asiaan, perjantaina otettiin juna Sydneyyn ja marssittiin samalle hostellille, jossa yövyttiin 4,5 vuotta sitten Ankkujen ja Amin kanssa. Oli kyllä nostalgista, nukuttiin jopa samassa huoneessa kun viimeksi. Hauskuus loppui siihen, kun hostellin muu väki piti perjantaina bileet klo 3 asti. Viime kerralla hostelli oli ihan kuollut, tosi pieni ja hiljanen, mutta nyt siellä asuu ihmisiä ja sehän meinaa sitten yhteistä bilehelvettiä. Lisäksi lauantaina kun annettiin palautetta asiasta henkilökunnan saksalaiselle pojalle, totesi hän että voitte painua *** jos ei huvita juhlia meidän kanssa, parempi vaan. Voitte kuvitella mitä sanoin managerille sunnuntaiaamuna :D Ihanaa asiakaspalvelua. Eipä tartte mennä Budget Accommodation -mestaan enää.
Perjantaina mentiin Bondille, eli ensin metro Bondi Junctionille ja siitä bussi Bondi Beachille. Sää oli aika pilvinen, joten tyydyttiin maisemien katseluun, valokuvaamiseen ja syömiseen. Tietenkin siinä tuli myös kohellettua ja teloin oikeen jalkani tosi pahasti. Kompuroin ja väänsin oikean jalkapöydän ulkosyrjän koko kropan painon alle ja sen jälkeen en ole pystynyt kävelemään kunnolla. Onneksi on ystäviä olemassa, Julia kantoi reppuselässä syömään ja bussiin. Otettiin Sydneyssä taksi sairaalaan tarkistamaan, että jalka on ok, ja siellä meni sitten puoli neljään aamulla. Mutta ei ole murtunut, kova tälli vaan ja tsydeemit vääntyneet. Mutta lääkäri sanoi että paranee itestään pikkuhiljaa, huh. Mun ei tarvinnut edes maksaa mitään lääkäristä ja röntgenistä, koska Suomella ja Australialla on Medicare-sopimus.
Reippailla parin tunnin unilla sitten herättiin seitsemältä ja lähdettiin Blue Mountainseille päiväretkelle. Blue Mountains on noin 100 kilometriä Sydneystä länteen. Sininen tulee siitä, että metsä on pääasiassa eukalyptuspuuta, josta irtoaa ilmaan höyryä, joka yhdessä ilman ja etäisyyden kanssa muodostaa kevyen sinisen verhon vuorien päälle. Jalka oli kyllä tosi kipeä mutta onneksi ei tarvinnut juurikaan kävellä, lähinnä bussissa ja näköalapaikoilla ja vähän polkua :) Otettiin cable car koko alueen yli, käveltiin alhaalla sademetsässä ja kokeiltiin kaivosmiesten käyttämää "vuoristorataa" eli junaa hiilen kuljettamiseen. Onneksi lähdin mukaan, maisemat oli upeet ja sää oli tosi hyvä. Opas oli kiva kunnes alkoi syytellä mua siitä, että jos nilkutan vessaan, on mun vika jos missataan laiva takas Sydneyyn. Sen omat 1h mehutauothan ei vaikuttaneet asiaan :D No joo, laivamatka takas oli kiva ja päästiin siitä kätsysti satamaan ja syömään. Ilta vietettiin vaan hostkulla ja bileetkin loppu jo 0.30.
|
Viikonlopun reissuryhmä Aztrid, Halle Kansasista, minä ja Julia |
|
The Three Sisters |
|
Ponit <3 |
Hyvien unien jälkeen suunnattiin Surry Hillsin kaupunginosaan yhteen upeeseen aamupalapaikkaan. Kun päästiin metrosta ulos satoi aivan kaatamalla ja kastuttiin minuutissa ihan läpi, kengistä pystyi puristamaan vettä. Ja aamupalapaikkahan oli kiinni :D Onneksi löydettiin toinen hyvä ja loppupäivä menikin sitten syödessä lisää herkkuruokia.
|
#organic |
Nyt on mennyt 6 viikkoa siitä kun lähdin. Aika on mennyt nopsaan mutta on kyllä ikävä tyyppejä <3 Tällä viikolla tuli kelailtua paljon asioita. Päällimmäisenä on ollut mielessä ihmisten käytös eri tilanteissa. Varsinkin kun satutti ton jalan, huomasi hyvin missä menee kenenkin auttamisen halun ja ystävällisyyden raja. On kurja huomata kuinka joitain ihmisiä, joita luuli hyviksi kavereiksi, ei vaan kiinnosta, jos heillä itsellä menee sillä hetkellä paremmin. Sunnuntaihin mennessä ihan sai yksin köpötellä sata metriä jäljessä ja kuunnella hoputusta, että pitäisi juosta junaan vaikka en pysty edes kävelemään kunnolla. Mutta kai se vaan kuuluu semmoseen hyvän päivän ystävyyteen. Enkä ees tarkota millään itsesäälillä, että yhyy säälikää mua, vaan lähinnä perus ystävällisyys tai huomaavaisuus jos toinen ei pääse liikkumaan. Mutta kyllä oppii arvostamaan oikeita ystäviä siellä ruutujen takana :)
Huomenna on vielä vapaapäivä koulusta, mutta se taitaa kyllä mennä hommia tehdessä. Perjantaina on eka koe YK-kurssista ja pitää ainakin siihen opiskella. Loppuviikosta sitten taidetaan vaan hengailla täällä Wollongongissa ja ehkä sunnuntaina käydä Sydneyssä Manly Beachilla, saa nähdä :)
<3
Kommentit