Vaikeuksien kautta voittoon tai ainakin sinne päin

Tää viikko on ollut kyllä suoraan sanottuna ihan syvältä. Jo alkuviikosta jotenkin super väsynyt fiilis ja paljon tylsiä kouluhommia. Yliopistolla tuli siis istuttua joka päivä. Perjantaina oli eka koe, netissä tehtävä testi YK:sta. Luin monta päivää, mutta silti ei kyllä ollut paljon hajua vastauksista. Täällä on tosi erilainen meininki näköjään. Oon tottunut kirjottamaan laajoja esseitä (yksi per kirja) tenteissä. Mutta tässä kokeessa kysyttiin monivalintoja, esimerkiksi että "mikä oli YK:n kuudes virallinen kieli hyväksymisjärjestyksessä?" No vastaus oli googlen mukaan arabia mutta en todellakaan tiedä mikä pointti tollasissa tenttikysymyksissä on, etenkin kun tää ei ollut missään materiaaleissa eikä ehkä relevantein asia siinä järjestössä. :D

Millasia lakikirjoja Australiassa?! <3

Kampuksella ei tarvitse nököttää sisällä kirjastossa jos ei halua :)

Kokeisiin lukua

No sitten perjantain kokeen jälkeen päätin palkita itseni iltapäivällä rannalla. Tiesin, että maanantaiksi pitää palauttaa yhden parityön luonnos. Noh mun pari, joka on myös mun "vaihtotuutori" täällä, ilmoittikin sitten että on tehnyt tän työn jo jonkun muun kanssa ja sori siitä. Joten siinä sitten kun nalli kalliolla että miten hitossa handlaan tän homman, kun en yhtään tiennyt mitä pitää tehdä ja miten. Tehtävänanto oli siis tehdä powerpoint-esitys jostakin median aiheesta ja yhdistää siihen pari teoriaa. No helppo nakki! Mutta ei siinä kaikki, tää koko homma pitää myös kuvata jollakin taikakonstilla videolle ja yhdistää siihen mun puhe ja tehdä siitä youtube-video. Mitään ohjeita tähän videon/elokuvan tekoon ei koskaan saatu, eikä kukaan ollut sellasia ennen tehnyt. Kun meilasin opettajalle, tuli takaisin vastaus "joo tee video ja kysyppä kuule apua kavereiltas". En tunne tunneilta ketään.

Tän ihanan perjantai-iltapäivän jälkeen kyllä kiehui niin pahasti. Ottaa niin paljon päähän se kuinka kaksnaamaisia ja törkeitä ihmiset täällä on. Tää mun vaihtobuddy feidas ihan täysin ja kaiken lisäks yliopiston opettaja suurin piirtein näyttää keskisormea kun kysyy ohjeita palautettavan työn tekemiseen. Vaikka kotona yliopisto välillä turhauttaa kaikkine kirjatentteineen niin kyllä siellä sentään ohjeet saa. No, ei muutakun läppäri sauhuamaan lauantaiaamuna ja esitys kasaan. Onneksi on myös muutama enkeli täällä ja ihana Bridgette uhras omat opiskelunsa ja auttoi mua kasaamaan videon. Lauantai-iltana klo 23.30 täällä mietittiin että miten hitossa saadaan pp-esitys vaihdettua elokuvaksi jonka voi ladata äänineen nettiin. Puoli Weeronaa oli täällä googlaamassa mutta kukaan ei löytänyt ohjeita tai tiennyt mitä tehdä. Hätä keinot keksii ja saatiinhan se koko show sitten nettiin vähän omilla keinoilla. :D Ainakin tuli tehtyä. Huhhuh mikä soppa...

Suomi hienona malliesimerkkinä mun työssä

On se kekseliäs

Loppujen lopuksi ei auttanut kun ottaa tääkin sähläys haasteena ja lopulta lauantai olikin tosi kiva päivä. Ehdittiin jopa opiskelujen välissä käydä katsomassa yliopiston rugbyjoukkuuen peliä, jossa pelas muutama poika täältä Weeronasta. Oli kyllä huvittavaa katsella sitä myllytystä. Valtavat maorikarjut vastaan laihat aussipojat ja ilman mitään suojia. Euroopassa ei juuri pelata tällasia kunnon kontaktilajeja niin oli kyllä hauska nähdä jotain uutta. Bridgette myös lupas viedä mut Sydneyyn katsomaan AFL-peliä eli Australian Football Leaguen matsia. Ei juurikaan hajua mitä eroa tällä on rugbyn kanssa. :D Kuulemma Australian pohjoispuoli pelaa rugbyä ja eteläpuoli AFL:ää. Muita yleisiä lajeja täällä on kriketti, field hockey ja netball (onks näitä viimesiä Suomessa edes?). Kaikki näistä on aikamoista rytinää ja en tajua miten nää tyypit pysyy hengissä kun joka toisella Weeronassa on korvat revennyt ja leuka mennyt sijoiltaan ja vahingossa murtanut kavereilta käsiä ja rystysiä. :D Sovin hyvin joukkoon kun nilkutan ympäriinsä. Jalka on tosiaan jo parempi mutta on kyllä vielä kipeä, mutta eiköhän se siitä joskus.

Huomaa ero: etualalla ruskeat tatuoidut lihaskimput on taustaltaan Uudesta Seelannista, punakat laihat ja vaaleat raitapaidat Ausseja

Tällä viikolla myös tapahtui ensimmäinen haihyökkäys tällä alueella sitten 1950-luvun. Hyökkäys sattui keskiviikkona noin tunti Wollongongista pohjoiseen, Kiaman kaupungissa. 23-vuotias ihan pro poika menetti reidestä ison palan ja kädestä myös osan, mutta onneksi jäi henkiin, kun kaveri oman henkensä uhalla kävi hakemassa ja sitoi jalkahihnan reiden ympärille. Kävin Kiamassa pari viikkoa sitten ja myös meidän surfcamp oli ihan tän paikan lähellä. Aika kuumottavaa, mutta eipä näitä voi liikaa jäädä miettimään kun kumminkin tota vesiurheilua tulee harrastettua täällä paljon. Huonoa tuuria ja kuten sanottu onneksi ei menehtynyt.

Oli tällä viikolla hyviäkin juttuja ja tyyppejä <3 Perjantai-iltana mentiin norjalaisten ja Julian kanssa yhden aussipojan luokse illalliselle. Tutustuttiin siihen yksi ilta ulkona ollessa ja se sattuikin myös olemaan yhden Weeronan norjalaisen vaihtarin study abroad buddy eli vaihtotuutori ja käynyt Ruotsissa vaihdossa. Kerrankin sai masun täyteen kunnon ruokaa, kun Weeronan ruuat alkaa jo aika paljon tökkiä. Oli myös hauska käydä australialaisessa kerrostalossa. Asuntojen numerointi on ihan erilainen täällä, asunnot 5, 12 ja 7 oli samassa rapussa mutta tässä järjestyksessä, oltiin ihan hukassa. Asuntojen ovet on usein kesäisin vaan hyttysverkko-ovi, joten sisään näkee ihan suoraan. Oli kyllä hauska ilta ja illallisen jälkeen mä milloin kenenkin reppuselässä jalan takia suunnattiin baariin yömyssylle.

Tän tylsän viikonlopun piristys oli kyllä Bridgitte joka on kyllä semmonen enkeli että ei mitään rajaa. Niin sydämellinen ja hauska sarkastinen tyyppi <3 Tuli naurettua niin paljon sen videon kanssa sekoillessa, mutta päästiin myös käymään pitkiä keskusteluja mm. pakolaisista, jotka on myös Australiassa iso poliittinen asia ja taistelu. Sain vihdoin myös perehdytystä Australian politiikkaan, joka on jäänyt multa pimentoon. Se opiskelee tuplatutkintoa (mikä on täällä tosi yleinen) eli kandin yhdistelmän oikeustieteestä ja kansainvälisistä opinnoista (law and international studies). Täällä on ihan erilainen jako oppiaineissa ja tiedekunnissa. Law, humanities and arts on mun tiedekunta, ja esimerkiksi kaikki kansainväliset oppialat, kuten kielet ja kv-suhteet kuuluu international studies-kategoriaan. Suomessa kuulun Social Sciences -tiedekuntaan eli valtiotieteelliseen, mutta täällä se tarkoittaa muun muassa sosiaalityötä ja sairaanhoitoa, joka on yliopiston aine Australiassa. B kertoi että hänen tutkintonsa tulee olemaan yhteensä sellaset 70 000 Australian dollaria. Sitä ei tarvitse maksaa takaisin, jos muuttaa valmistumisen jälkeen pois täältä, muuten se maksetaan tulojen mukaan. Kyllä oppii arvostamaan ilmaista koulutusta, vaikka oonkin kyllä yrittänyt selittää, että kyllä mekin kaikesta maksetaan ihan tarpeeksi verotuksen kautta. Ja varsinkin tän viikon jälkeen oon kyllä iloinen, että Suomessa vaihto ei maksa, tää opettajien asennoituminen on niin ärsyttävää ja epäammattimaista. Säälittää esimerkiksi kun Aztrid tekee valinnaisia taiteen opintoja täällä ja opettajat on aivan pihalla ja epäjohdonmukaisia, ei kerro ohjeita eikä päivämääriä, ja amerikkalaisten pitää maksaa tuhansia ja tuhansia tästä, koska heille se on "study abroad" eikä opiskelijavaihto.

Keskiviikkona oli hassu luento, kun illalla oli Politics & Media -kurssin tutorial. Täällä opetustyyli on tosi erilainen. Luennoilla saa olla hiljaa ja kuunnella. Mutta tutorialeissa, esimerkiksi tässä keskiviikon, proffa lukee nimet listasta järjestyksessä ja jokaisen pitää vuorollaan sanoa jotain päivän aiheeseen liittyen tai jotain omaan kurssin työhön liittyen. Sitten proffa haastaa ja usein mä en ymmärrä sen aksenttia, joten istun kun tyhmä ja hymyilen kunnes joku pelastaa mut jatkamalla aiheesta. :D Tällä viikolla The Sydney Morning Herald julkaisi artikkelin Suomen koulutusjärjestelmästä. ( http://www.smh.com.au/national/this-is-why-finland-has-the-best-schools-20160324-gnqv9l.html ) Setähän innostui siitä vaikka kuinka, ja tietenkin muisti mut ja tenttas multa mitä lie asioita Suomesta, tasa-arvoisuudesta, naisista tieteessä ja koulutusjärjestelmästä koko tunnin. Tuntuu aika rajulta Suomen luentojen jälkeen tällainen suora tyyli, mutta on kyllä myös hauskaa päästä kertomaan omasta maasta, etenkin kun ihmiset ei selvästi tiedä täällä Euroopasta tai Pohjoismaista juuri mitään. Sedällä on hyvin ruusuinen kuva Pohjoismaista, joten pääsi myös kertomaan vähän realiteetteja. Myös pakolaiskriisi oli toinen aihe, ja harmittaa kuinka vähän ihmisiä kiinnostaa täällä. Toki etäisyys on niin pitkä, että se ei taida tuntua relevantille asialle täällä. Katsottiin videota Kölnin tapahtumista uutena vuotena, ja puolet luokasta vaan lähti kotiin, kun ei kiinnostanut tarpeeksi.

En tiedä kuinka kiinnostavaa on lukea näitä juttuja ja huomioita tästä maasta ja eroavaisuuksista, mutta itselle ne on ollut mielenkiintoisia. Ensi viikon on oltava jo parempi, Perthin matka keskiviikosta sunnuntaihin odottaa, eli aika aloittaa matkailut ympäri Australiaa Julian kanssa <3 Perth on Australian länsirannikolla ja sinne lentää 4 tuntia. Aikaerokin on 2 tuntia. Aiemmin se oli 3, mutta viime yönä siirrettiin kelloja new South Walesissa tunti taaksepäin talviaikaan. Queensland, joka on osavaltio NSW:n yläpuolella ei siirrä kelloja, koska ei huvita. Myöskään Western Australia ei käännä kelloja talviaikaan. Suunnitelmissa ainakin Rottnest Island ja pakollinen Quokka-selfie (googlaa).

Koska tästä tekstistä tuli aika omituinen avautuminen, niin loppuun vähän sekalaisia kuvia tältä viikolta :)